Pärekatto

Rakennusten kattaminen päreillä alkoi Suomessa 1830-luvulla. Pula tuohesta vaikutti keskeisesti malkakattojen vähenemiseen ja lauta- sekä pärekatteiden yleistymiseen. Tuohen vähenemisen lisäksi pärekatteiden yleistymistä vauhditti puumateriaalin arvon kohoaminen sekä rautanaulojen tulo markkinoille 1850-luvulla. Ensimmäiset päreet maassamme valmistettiin käsityönä kiskomalla.

Pärekattojen valtakausi ajoittuu 1850-luvulta aina sotien jälkeisiin vuosiin 1950-luvulle. Varsinkin maaseudulla pärekatot olivat vielä 1950- ja 1960-luvuilla yleisiä.

Korjauskortissa käsitellään päreiden höyläämistä ja valmistusta, pärekaton tekoa, käsittelyä, hoitoa ja historiaa.

Pärepuiksi valitaan pitkiä, suoria, hitaasti kasvaneita tiheäsyisiä puita, joiden oksisto on karsiutunut mahdollisimman ylös. Raaka-aineena on käytetty kuusta, mäntyä tai haapaa paikallisesta valtapuusta riippuen.

Päreiden valmistaminen käsityönä vaatii suorakasvuisen, tiukkasyisen ja oksattoman puun. Tarkoin valitusta puumateriaalista käsityönä lohkomalla tai kiskomalla valmistetut päreet olivat huomattavasti kestävämpiä kuin höylällä valmistetut päreet.

Kiskomalla tai lohkomalla käsityönä tehtyjen päreiden muita nimityksiä ovat veitsipäre, veittipäre, vuolupäre, tikkupäre ja liiste. Höyläpäre on valmistettu käsihöylällä tai konevoimalla puusta höyläten.

Päreet sidotaan esimerkiksi 75 kappaleen pärenippuihin, jolloin niiden liikutteleminen katolle on vaivatonta.

Työkalut ja välineet, joita tarvitaan pärekaton tekemiseen: vasarat, käsisaha, eli timpurin saha, tasakärkinen rautalapio, mittakeppi, nivelmitta tai rullamitta ja naulareppu. Linjalauta (riivulauta) tarvitaan pärerivien linjaamista varten ja kampalaudat, eli nostolaudat linjalaudan nostamiseen. Pärerivin etenemän (muita nimityksiä suomus, terä ja rääty) korkeutta säädetään myös kampalaudoilla. Lisäksi tarvitaan kirkkaita, galvanoimattomia pienikantaisia pärenauloja ja lankanauloja räystäs- ym. lautojen kiinnitykseen.

Sisältö

• Kattopäreiden historiaa
• Päreiden höylääminen ja valmistus
• Pärekaton teko
• Valmiin pärekatteen käsitteleminen
• Pärekatteen hoito
• Sanastoa, mittoja, käsitteitä
• Kirjallisuutta

Korjauskortti sisältää pärekaton tekemisen yleisiä periaatteita sekä suosituksia. Ratkaisut tulee harkita kussakin tapauksessa erikseen.

Korjauskortti nro 19
Museovirasto, julkaistu 2002, 16 sivua.

Kortti on luettavissa vain pdf-muodossa. Avaa tiedosto oikean ylälaidan painikkeesta.

Sivun yläosan valokuva Soile Tirilä 2021, Museovirasto.